*Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Tweet

 

FREE EXCERPT

I

(Säädökset, jotka on julkaistava)

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/112/EY,

annettu 28 päivänä marraskuuta 2006,

yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen jaerityisesti sen 93 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17 päivänä toukokuuta 1977annettua neuvoston direktiiviä 77/388/ETY (1) on muutettumerkittävästi useaan kertaan. Nyt kun mainittua direktiiviämuutetaan vielä uudelleen, direktiivi olisi selkeyden jajärkeistämisen vuoksi laadittava uudelleen.

(2) Tämän uudelleenlaatimisen puitteissa tekstiin olisi sisällytettävä jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta 11 päivänä huhtikuuta 1967 annetunneuvoston direktiivin 67/227/ETY (2) vielä voimassa olevatsäännökset. Sen vuoksi mainittu direktiivi olisi kumottava.

(3) Säännösten selkeän ja toimivan esitystavan varmistamiseksiparempaa sääntelyä koskevan periaatteen mukaisesti olisiaiheellista laatia uudelleen direktiivin rakenne ja sanamuoto,vaikka tämä ei periaatteessa muuta sisällöllisesti olemassaolevaa lainsäädäntöä. Joitakin uudelleenlaatimiseen kuuluvia pieniä sisältömuutoksia olisi kuitenkin tehtävä. Kuntällaisia muutoksia tehdään, ne olisi lueteltava tyhjentävästisäännöksissä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksikansallista lainsäädäntöä ja sen voimaantuloa.

(4) Sisämarkkinoiden toteuttaminen edellyttää, että jäsenvaltioissa sovelletaan liikevaihtoverolainsäädäntöä, joka eivääristä kilpailun edellytyksiä eikä vaikeuta tavaroiden japalvelujen vapaata liikkuvuutta. Sen vuoksi olisi tarpeen

yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädäntöarvonlisäverojärjestelmän avulla tavoitteena poistaa mahdollisimman paljon tekijöitä, jotka ovat omiaan vääristämään kilpailun edellytyksiä sekä kansallisella että yhteisöntasolla.

(5) Arvonlisäverojärjestelmällä saavutetaan mahdollisimmanyksinkertainen ja tasapuolinen verotus, kun veronkantotoimitetaan mahdollisimman yleisesti ja järjestelmän soveltamisalaan kuuluvat kaikki tuotannon ja jakelun vaiheetsekä palvelujen suoritukset. Näin ollen olisi sisämarkkinoiden ja jäsenvaltioiden edun mukaista ottaa käyttöönyhteinen järjestelmä, jota olisi sovellettava myös vähittäiskauppaan.

(6) Olisi tarpeen edetä vaiheittain, koska liikevaihtoverojenyhdenmukaistaminen johtaa jäsenvaltioiden verorakenteiden muutoksiin ja sillä on tuntuvia taloudellisia, sosiaalisiaja talousarvioon liittyviä vaikutuksia.

(7) Yhteisen arvonlisäverojärjestelmän tarkoituksena on, vaikkakaan verokantoja ja vapautuksia verosta ei täysinyhdenmukaisteta, saada aikaan kilpailun tasapuolisuussiten, että kunkin jäsenvaltion alueella samanlaisiin tavaroihin ja palveluihin kohdistuu samansuuruinen verotuotanto- ja jakeluketjun pituudesta riippumatta.

(8) Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 29 päivänä syyskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/597/EY, Euratom (3) mukaan Euroopan yhteisöjen talousarvio on muista tuloista riippumatta rahoitettava kokonaanEuroopan yhteisöjen omin varoin. Näihin varoihin sisältyvät muun muassa arvonlisäverosta kertyvät varat, jotkasaadaan soveltamalla yhteistä verokantaa yhtenäisesti määrättyyn arviointiperusteeseen yhteisön säännösten mukaisesti.

(9) On välttämätöntä säätää siirtymäkaudesta, jotta jäsenvaltioiden lainsäädäntöä voitaisiin asteittain mukauttaa määrätyillä aloilla.

(1) EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksimuutettuna direktiivillä 2006/98/EY (EUVL L 221, 12.8.2006, s. 9).

(2) EYVL L 71, 14.4.1967, s. 1301, direktiivi sellaisena kuin se onviimeksi muutettuna direktiivillä 69/463/ETY (EUVL L 320,20.12.1969, s. 34). (3) EYVL L 253, 7.10.2000, s. 42.

(10) Siirtymäkautena olisi muiden verovelvollisten kuin verostavapautettujen verovelvollisten yhteisön sisäisiä liiketoimiaverotettava määräjäsenvaltioissa näiden jäsenvaltioidenasettamien verokantojen ja edellytysten mukaisesti.

(11) Tänä siirtymäkautena olisi myös verotettava määräjäsenvaltioissa näiden jäsenvaltioiden asettamien verokantojen jaedellytysten mukaisesti tietynsuuruisia yhteisöhankintoja,joita ovat tehneet verosta vapautetut verovelvolliset taioikeushenkilöt, jotka eivät ole verovelvollisia, sekä tiettyjäyksityishenkilöille tai verosta vapautetuille verovelvollisilletaikka oikeushenkilöille, jotka eivät ole verovelvollisia,suoritettuja etämyyntiä ja uusien kulkuneuvojen luovutuksia käsittäviä yhteisön sisäisiä liiketoimia, jos tällaisetliiketoimet ilman erityissäännöstä merkittävästi vääristäisivät jäsenvaltioiden välistä kilpailua.

(12) Tietyt alueet olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalanulkopuolelle niiden maantieteelliseen, taloudelliseen jasosiaaliseen asemaan liittyvistä syistä.

(13) Verovelvollisen käsite olisi määriteltävä siten, että verotuksen tasapuolisuuden tehostamiseksi jäsenvaltiot voisivatulottaa sen koskemaan myös satunnaisesti tiettyjä liiketoimia suorittavia henkilöitä.

(14) Verollisen liiketoimen käsite voi johtaa hankaluuksiinerityisesti verollisiin liiketoimiin rinnastettavien liiketoimienosalta. Sen vuoksi näiden käsitteiden selkeyttäminen olisitarpeen.

(15) Ottaen huomioon irtaimeen aineelliseen omaisuuteenkohdistuvien työsuoritusten yhteisön sisäisen kaupanhelpottaminen olisi vahvistettava näiden liiketoimien verotusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt silloin kun nämätyöt suoritetaan tilaajalle, joka on rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa töidentodellinen suorittaminen tapahtuu.

(16) Jäsenvaltion alueella tapahtuva kuljetus olisi rinnastettavayhteisön sisäiseen tavarankuljetukseen niissä tapauksissa,joissa se on suoraan yhteydessä jäsenvaltioiden väliseenkuljetukseen, verotusperiaatteiden ja verotusta koskevienyksityiskohtaisten sääntöjen yksinkertaistamiseksi näidensisäisten kuljetusten ja myös liitännäispalvelujen ja näitä eripalveluja välittävien välittäjien palvelujen osalta.

(17) Verollisen liiketoimen suorituspaikan määritteleminen voijohtaa jäsenvaltioiden välisiin toimivaltakiistoihin, jotkakoskevat erityisesti tavaroiden luovutusta asennuksineensekä palvelujen suoritusta. Vaikka palvelun suorituspaikaksiperiaatteessa olisi määriteltävä suorittajan liiketoiminnankotipaikka, suorituspaikka olisi määriteltävä sijaitsevaksihankkijan jäsenvaltiossa, erityisesti tiettyjen sellaistenpalvelujen osalta, jotka suoritetaan verovelvollisten välilläja joissa palvelujen kustannukset sisältyvät tavaroidenhintaan.

(18) Tiettyjen vesi- tai ilma-aluksessa taikka junassa matkustajakuljetuksen aikana yhteisössä suoritettavien liiketoimienverotuspaikkaa olisi täsmennettävä.

(19) Sähkö ja kaasu katsotaan arvonlisäverotuksessa tavaroiksi.Sähkön ja kaasun luovutuspaikan määrittäminen onkuitenkin erityisen hankalaa. Jotta voitaisiin estää kaksinkertainen verotus tai verottamatta jättäminen ja varmistaatodelliset arvonlisäverojärjestelmään liittyvistä esteistävapaat sisämarkkinat, sähkön ja maakaasun siirtoverkossakuljetettavan kaasun luovutuspaikkana ennen näiden tavaroiden päätymistä lopulliseen kulutukseen olisi näin ollenpidettävä paikkaa, jossa hankkijalla on liiketoimintansakotipaikka. Sähkön ja kaasun luovutusta loppukäyttövaiheessa eli toimitusta kauppiailta ja jakelijoilta loppukäyttäjälle olisi verotettava jäsenvaltiossa, jossa hankkijatosiasiallisesti käyttää ja kuluttaa nämä tavarat.

(20) Sen yleisen säännön soveltaminen irtaimen aineellisenomaisuuden vuokraukseen, jonka mukaan palvelun suoritus verotetaan jäsenvaltiossa, johon sen suorittaja onsijoittautunut, saattaa huomattavasti vääristää kilpailua, josvuokralleantaja ja vuokralleottaja ovat sijoittautuneet erijäsenvaltioihin ja nämä jäsenvaltiot soveltavat toisistaanpoikkeavia verokantoja. Sen vuoksi palvelun suorituspaikaksi olisi määriteltävä paikka, jossa vuokralleottajallaon liiketoimintansa kotipaikka tai kiinteä toimipaikka, jollepalvelu on suoritettu, taikka jos tällaista kotipaikkaa taikiinteää toimipaikkaa ei ole, vuokralleottajan kotipaikka taivakinainen asuinpaikka.

(21) Kulkuneuvojen vuokrauksen osalta olisi yleistä sääntöäkuitenkin valvontasyistä sovellettava tarkasti ja pidettäväsiten palvelujen suorittajan sijoittautumispaikkaa näidenpalvelujen suorituspaikkana.

(22) Kaikkia yhteisössä kulutettuja televiestintäpalveluja olisiverotettava, jotta voitaisiin estää kilpailun vääristyminentällä alalla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi yhteisöönsijoittautuneille verovelvollisille tai kolmanteen maahansijoittautuneille hankkijoille suoritetut televiestintäpalvelutperiaatteessa verotettava palvelujen hankkijan sijoittautumispaikassa. Niiden televiestintäpalvelujen yhtenäisen verotuksen varmistamiseksi, joita kolmanteen maahan taikolmannelle alueelle sijoittautuneet verovelvolliset suorittavat yhteisöön sijoittautuneille henkilöille, jotka eivät oleverovelvollisia, ja joiden tosiasiallinen käyttö ja hyödyntäminen tapahtuu yhteisössä, jäsenvaltioiden olisi kuitenkinsäädettävä, että palvelun suorituspaikka on yhteisönalueella.

(23) Kilpailun vääristymisen estämiseksi olisi myös kolmansistamaista tai kolmansilta alueilta yhteisöön sijoittautuneillehenkilöille suoritettavia radio- ja televisiolähetyspalvelujasekä sähköisesti suoritettavia palveluja tai yhteisöstäkolmansiin maihin tai kolmansille alueille sijoittautuneillevastaanottajille suoritettavia radio- ja televisiolähetyspalveluja sekä sähköisesti suoritettavia palveluja verotettavapalvelujen hankkijan kotipaikassa.

(24) Verotettavan tapahtuman ja verosaatavan syntymisenkäsitteitä olisi yhdenmukaistettava, jotta yhteisen arvonlisäverojärjestelmän käyttöönotto sekä siihen myöhemmintehtävät muutokset tulisivat samanaikaisesti voimaankaikissa jäsenvaltioissa.

(25) Veron peruste olisi yhdenmukaistettava, jotta...